Business Kuopio

 

KCT:llä on positiivinen tekemisen draivi

11.6.2019

Yrityshistorian saavutuksissa mitattuna geeni- ja soluterapian tutkimuskeskus KCT on ottanut vasta taaperon askeleita, mutta yhtiön ainutlaatuisen konseptin hioutuminen voidaan jo lukea yhdeksi menestystarinaksi.

Kuopio Center for Gene and Cell Therapy (KCT) on kohta pari vuotta toiminut tutkimuskeskus, joka tutkii tulevaisuuden hoitomuotoja eli biologisia lääkkeitä. Tutkimuskohteita ovat esimerkiksi aivosyövät, munasarjasyöpä ja muut haasteelliset syövät, joille ei ole vielä laajasti käytössä olevia, toimivia hoitoja.

Vaikka itse tutkimuskeskus on nuori, on sen taustalla 25 vuoden historia. KCT oli aiemmin geenilääkeyritys FinVector Oy:n tutkimusyksikkö, joka eriytettiin itsenäiseksi tutkimuskeskukseksi.

KCT:n ja FinVectorin historia kuvaa hyvin sitä, miten geeni- ja soluterapia on tieteenalana kehittynyt. Tieteenala lähti nousukiitoon 1990-luvun aikana. Silloin saavutettiin menestystä, mutta myöhemmin sattui myös vastoinkäymisiä, kuten lama-aika, jotka halvaannuttivat koko tutkimusalaa. Nyt käynnissä on uusi nousukiito ja raha liikkuu alalla.

– Tulevaisuuden haaste on se, että merkityksellisiä biologisia lääkkeitä on tulossa, mutta ne ovat vielä kalliita, KCT:n geeniterapiayksikön johtaja Hanna Lesch toteaa.

Motivoitunut ja energinen tiimi

Lesch  ja yhtiön soluterapiayksikön johtaja Tuija Kekarainen miettivät toimintaa aloittaessaan, miten he saavat huippuluokan tutkijat kiinnostumaan Kuopiosta. He ovat kuitenkin onnistuneet kääntämään Suomen ja Kuopion voimavarakseen.

Merkityksellisiä asioita henkilöitä rekrytoidessa on heidän mielestään Kuopion aktiivinen kampus ja spin-off-yritykset sen alueella, terveystieteisiin fokusoitunut yliopisto ja yliopistollinen sairaala. Tärkeää on myös kaikki se mitä Suomi voi tarjota yhtiön työntekijöille, kuten luonto, turvallisuus ja toimivat koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmät.

KCT:lla on tällä hetkellä 30 työntekijää kuudesta eri maasta. Lesch ja Kekarainen ovatkin erityisen ylpeitä tiimistään.

– Meillä on todella motivoitunut, energinen ja oikean tahtotilan omaava porukka. Jokainen työntekijä on tärkeä ja uskon, että he myös tuntevat itsensä tärkeäksi osaksi sitä mitä me yhdessä teemme. Se näkyy henkilöstökyselyissämme ja heijastuu myös ihmisille, jotka tulevat meille käymään. Meillä on positiivinen tekemisen draivi, Lesch kertoo.

Yksi KCT:n strateginen bisnesajatus on, että se etsii ulkopuolisia projekteja, joita lähtee rahoittamaan. Yhtiö ei ole apurahasäätiö, vaan haluaa löytää aikaisen vaiheen geeni- ja soluterapiaprojekteja, joita lähtee viemään eteenpäin. Parhaillaan käynnissä on kaksi ulkopuolelta tullutta yhteistyöprojektia, kuten projekti ranskalaisen yliopiston kanssa.

– Se oli aluksi yksi iso kysymysmerkki, mistä löydämme yhteistyöprojektit, mitä kanavia pitkin ne tulevat ja saammeko ne. Olemme onnistuneet siinä, Lesch iloitsee.

Lesch arvioi, että onnistuakseen on toimittava ihmiskeskeisesti. Sen, että saavuttaa jotain, täytyy lähteä ihmisistä, heidän motivaatiostaan tieteellisen tutkimukseen sekä yhdessä tekemisestä. Hänen mukaansa on tärkeää rakentaa sellainen paikka, että kaikki haluavat puhaltaa yhteen hiileen.

– Tietenkin kaiken perusta on se, että omistaja uskoo meihin ja takaa rahoituksen. Olemme olleet onnekkaita, että meillä on yksityinen rahoituspohja, joka antaa meille mahdollisuuden keskittyä tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

www.kct.fi

Teksti: Minna Akiola

Tilaa uutiskirje