Kuopion Innovaatioekosysteemisopimus

Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat olennainen osa kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tiekartan uutta kumppanuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä TKI-yhteistyötä.

Valtion ja kaupunkien välisillä innovaatioekosysteemisopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Kaupunkien isot tulevaisuusinvestoinnit ja hankinnat voidaan sopimuksilla valjastaa entistä tehokkaammin innovaatiotoimintaan.

Samalla kootaan tutkimusta ja sitä hyödyntäviä verkostoja isommiksi osaamiskeskittymiksi, joissa eri toimijat täydentävät toisiaan. Sopimuskaupungeille yhteistä on, että niiden kehitys perustuu yliopistovetoiseen korkeaan osaamiseen ja sen hyödyntämiseen.

Kuopion kaupungin ja valtion välistä innovaatioekosysteemisopimus valmisteltiin kaupungissa tiiviissä yhteistyössä sopimuksen toteutukseen linkittyvien toimijoiden kuten oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Sopimuksen muina yhteistyöosapuolina ovat Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon liitto, Itä-Suomen elinvoimakeskus, VTT, Pohjois-Savon hyvinvointialue/Kuopion yliopistollinen sairaala, Kuopio Health-osuuskunta sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö.

Sopimus solmittiin 9.2.2021 ja se on voimassa 31.12.2027 saakka. Sopimusta on päivitetty puolivälitarkastelussa 12.2.2025.

Ekosysteemisopimukset | tem.fi

Ekosysteemisopimusten kantavana ideana on innovatiiviset kaupungit, jotka omien vahvuuksien pohjalta hyödyntävät digitalisaation, uusien teknologioiden ja hiilineutraaliuden tuomia mahdollisuuksia ja siten vauhdittavat elinkeinoelämän uudistumista ja kestävää kaupunkia.

Sopimuksilla vahvistetaan vetovoimaisten osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen rakentumista sekä suomalaisten toimijoiden kytkeytymistä kansainvälisiin TKI-verkostoihin ja arvoketjuihin. Sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta kaupunkilähtöisesti.

Keskeisinä keinoina ovat kaupunkikehityshankkeet, innovatiiviset julkiset hankinnat, tutkimustulosten hyödyntäminen, uudet liiketoimintaekosysteemit, start-up -yhteisöt sekä osaamisen vahvistaminen kansainvälisten osaajien avulla. Toimenpiteiden odotetaan luovan uutta paikallista kehitysdynamiikkaa, kansainvälisesti merkittäviä uusia kasvuavauksia sekä kaupunkien välisen yhteistyön tiivistymistä sopimuksen painopistealueilla.

Kaupungin ja valtion välinen ekosysteemisopimus tukee kaupungin innovaatiovetoista kasvua, kilpailukykyä, elinvoimaa, työllisyyttä ja kansainvälistymistä.

Kuopion ekosysteemisopimuksen ytimessä on yksi Suomen monipuolisimmista kaupunkikehityskohteista, Kuopion Savilahti. Alueen kehittämisen kokonaisinvestointien määräksi arvioidaan 1,5–2 miljardia euroa v. 2030 mennessä. Kyse on sekä uuden kaupunginosan luomisesta ja kehittämisestä, mutta myös kansainvälisesti tunnetusta huippuosaamisen keskittymästä. Hyvinvointi, älykkyys, vähähiilisyys, kokeilukulttuuri, resurssiviisaus, kiertotalous, viisas liikkuminen ja kestävä kehitys huomioidaan kaikessa tekemisessä. Tavoitteena on kehittää Savilahden alueesta toimiva, vetovoimainen ja ainutlaatuinen Euroopan kiinnostavin oppimis- ja innovaatioympäristö.

Kuopion kaupungin sopimuksen painopistealueet ovat terveys- ja hyvinvointiteknologia sekä vesiosaaminen. Molemmissa painopistealueissa Kuopion kaupungilla on tahtotila ja valmius toimia teeman vetovastuussa ja rakentaa yhteistyötä sekä verkostoa kansallisena koordinoijana ja vetäjänä. Painopistealueissa korostuvat älykkäät digitaaliset ratkaisut, jotka hyödyntävät mm. data-analytiikkaa ja tekoälyä. Painopistealueiden toimintaa tuetaan kytkemällä innovatiiviset hankinnat osaksi ekosysteemin ja toimintaympäristön kehittämistä.

Läpileikkaavaksi teemaksi on nostettu kokonaisturvallisuus. Muuttunut turvallisuusympäristö ja Suomen geopoliittisen aseman muutokset ja Natoon liittyminen ovat nostaneet kokonaisturvallisuuden näkökulman kestävän kaupunkikehityksen keskiöön.

Toimenpidekokonaisuutena on mm. kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen toiminnan käynnistäminen, sen toimijoiden, tuotteiden, palveluiden sekä tehtävien määrittely. Osaamiskeskus kytkeytyy keskeisiin vastaaviin toimijoihin kansainvälisesti ja tuottaa konkreettista lisäarvoa kansalliseen varautumiseen.

Kuopion seudulla on ekosysteemisopimuksen kanssa yhteneviä teemoja osana MAL-sopimuksia mm. Kuopion Savilahtea kehitetään valtakunnallisesti merkittävänä kestävien, kiertotalouden ja vähähiilisten yhdyskuntaratkaisujen kokeilualueena.

• Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus | kokonaisturvallisuudenosaamiskeskus.fi
• Savilahti | savilahti.com

Kuopion kaupungin ekosysteemisopimuksen käynnistämishankkeet saivat rahoituspäätökset ja käynnistivät toimintansa syyskuussa 2021. Käynnistämishankkeita oli kaksi, yksi kummallekin ekosysteemisopimuksen painopistealueelle.

Kuopio Water Cluster

Kuopion kaupungin ekosysteemisopimuksen vesipainopisteen käynnistämishankkeen toimenpiteillä pyritään luomaan edellytykset Kuopion Savilahden alueen kehittymiseksi Suomen houkuttelevimmaksi vesialan kokeilu- ja innovaatioympäristöksi vuoteen 2027 mennessä. Toimenpiteet kohdistuvat älykkäisiin vesihuollon ratkaisuihin sekä älykkäisiin talteenottoprosesseihin ja nollapäästötehtaisiin vesien käsittelyssä. Hankkeen toteuttaa Savonia Ammattikorkeakoulu ja sen koordinoima Kuopio Water Cluster.  Hanke toteutettiin aikavälillä 1.9.2021- 31.12.2023.

Kuopio Water Cluster on Savilahden alueelle keskittynyt kuuden tutkimusorganisaation laaja-alainen vesiosaamiskeskittymä, joka kehittää vesialan teknisiä ratkaisuja yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. 

Kuopion Water Cluster | kuopiowatercluster.com

Kuopio Health

Terveys- ja hyvinvointiteknologian painopisteen käynnistämisvaiheen toteutti Kuopio Health osuuskunta. Terveys- ja hyvinvointiteknologian strategisen painopistealueen visiona on: ”Kuopion Savilahti -Euroopan kiinnostavin oppimis- ja innovaatioympäristö älykkäille terveyden ja hyvinvoinnin ratkaisuille.” Tavoitteena on mahdollistaa terveydenhuollon muutosta kestävään ja ennaltaehkäisevään suuntaan sekä luoda älykkäiden ratkaisujen kehittämisellä merkittävää liiketoimintaa. Keskiössä on Kuopio Health -ekosysteemin kehittyminen Suomen johtavaksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatioalustaksi terveysdatalähtöisille älykkäille ratkaisuille.

Käynnistämisvaiheen projektilla oli tarkoitus luoda käytännön toimintamallit keskeisten Terveys- ja hyvinvointiteknologioiden toimijoiden kanssa sekä aloittaa varsinaisten toimenpiteiden valmistelu ja osin toteutuskin strategisten painopisteisteiden määrittämiin toimenpidekokonaisuuksiin. Hankkeen toteutusaika oli 1.9.2021-31.08.2022.

Kuopio Health -innovaatioverkosto kokoaa yhteen Itä-Suomen yliopiston, Kuopion yliopistollisen sairaalan, Savonia-ammattikorkeakoulun, Kuopion kaupungin ja lukuisia yritystoimijoita Savilahden osaamiskeskittymän alueella.

Kuopio Health | kuopiohealth.fi

Terveys- ja hyvinvointiteknologiapainopiste: Sport Suomi -kasvualusta liikunta- ja urheilutoimialojen tutkimukselle, kehittämiselle ja innovaatiotoiminnalle -hanke. Hankkeet päätoteuttaja on Jyväskylä, osatoteuttajina Lahden ja Kuopion kaupungit (Kuopiossa liikuntapalvelut).

Jyväskylä ottaa vetovastuuta kansallisesta Sport Suomi -verkostosta | elinkeinopalvelut.jyvaskyla.fi

Hankkeen päätoteuttaja on Oulun yliopisto. Kuopion ekosysteemiä edustaa Kuopio Health osk., jonka osahanketta Kuopio rahoittaa.

• • DTHOSVE -hankkeen tiedote | innokaupungit.fi

• • DTHOSVE -hanke | kuopio.oncloudos.com

• • DTHOSVE -hankkeen tiedote | innokaupungit.fi

Hankkeen erityisiä kehittämisteemoja ovat:

• • Vesialan alueellisten kehittäjäekosysteemien välisen innovaatiotoiminnan tehostaminen ja koordinoidun yhteistyön kehittäminen.

• • Digitaalisuuden hyödyntäminen TKI-toiminnan vauhdittajana.

• • Vesialan kansainvälistymisen ja kansainvälisen näkyvyyden lisääminen yritysten tarpeet huomioiden

Vesiosaamisen temaattinen vetovastuuhanke (Veto) -hanke | kuopio.oncloudos.co

Kotimainen elintarvikeala hakee kasvua viennistä, josta Suomella on vielä kirittävää kilpailijoihin nähden. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi elintarvikealan viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä. Ruokaviennin vetovastuuhanke tuo oman panoksensa tavoitteen saavuttamiseksi.

Ruokaviennin vetovastuuhanke tukee alan kasvua | pirkanmaa.fi