fbpx

Business Kuopio

 

Kuopion kaupungin keskusta pärjäsi jälleen elinvoimalaskennassa

30.5.2022

Kuopion kaupungin keskustan elinvoima on säilynyt koronavuosien aikana suurista kaupungeista parhaiten ja jopa kasvanut vuoden 2021 aikana. Koronaepidemian lisäksi kaupungin elinvoimaa haastaa kaupan murros, joka siirtää palveluita verkkokauppaan ja suuriin, kaupungin ydinkeskustan ulkopuolisiin keskittymiin. Ravintola- ja kahvilapalvelut korvaavat osittain vähittäiskauppaa. Kuopiossa ravintoloiden määrä on aiemmasta kasvusuunnasta kääntynyt laskuun koronavuosien aikana 2020–2022.

Kuopio pärjäsi hyvin EKK:n kaupunkikeskustojen elinvoimalaskennassa ja siksi aineisto julkistettiin Kuopiossa 27.5.2022. Mualimannavan fiiliksiä ovat aistimassa Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tilla Martikainen (vas.), Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas, Posetiivari-Pasanen ja keskustojen elinvoimatutkija Martti Wilhelms.

Keskustan elinkeinorakenteen monipuolisuus on ollut yksi suojaava tekijä. Myös Kuopion keskustan asukasmäärä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, mikä osaltaan selittää keskustan elinvoimaisuutta. Keskusta-alueen viihtyvyyden kehittäminen painottuu tulevaisuudessa. Kuopio onkin panostanut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskustan kulttuuri- ja liikuntapaikkoihin:

  • Teatterin peruskorjaus ja laajennus 2014
  • Musiikkikeskuksen talotekninen peruskorjaus 2019
  • Taidelukio Lumit 2022
  • Kuntolaakson uima- ja jäähalli 2020
  • Kantti: Kuopion Museon peruskorjaus ja laajennus 2021–22
  • Lisäksi Kuopion keskustan elinvoimaa vahvistavat asemanseudun kehittäminen, sähköavusteiset kaupunkipyörät, kävelykadut, Snellmanin puisto, Valkeisenlammen alue, torinaluspysäköinnin laajennus, toimiva joukkoliikenne, täydennysrakentaminen keskustan ympäristössä ja keskustassa.

Menestynyt kaupunkikeskusta on monen tekijän summa

Kaupunkikeskustan menestymiseen vaikuttaa keskeisesti yksityisen ja julkisen sektorin toiminnan tehokkuus sekä yhteistyö keskeisten kaupunkikehityksestä vastaavien kiinteistönomistajien, sijoittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken.

Vuonna 1997 perustettuun Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:een kuuluu kattavasti kaupunkikeskustatoimijoita ympäri Suomea. Kehittämisalueisiin kuuluvat esimerkiksi kaavoitus, rakenteellinen ja kaupunkikuvallinen kehittämistyö, kiinteistöjen ja kortteleiden jalostaminen, kaupallisten toimintojen kehittäminen, erilaiset markkinointi- ja viestintätuotteet sekä elämykselliset keskustatapahtumat.

EKK julkisti kaupunkikeskustojen tuoreet elinvoimatulokset perjantaina 27.5.2022 Kuopiossa. Elinvoimalaskenta perustuu EKK ry:n käyttämään menetelmään. Sen avulla seurataan elinvoiman kehittymistä Suomen kaupunkikeskustoissa. Tunnusluvuista näkyy liiketilojen jakauma: kauppojen ja ravintoloiden sekä tyhjien liiketilojen osuudet. Tulos suhteutetaan asukasmäärään. Kevään 2022 laskennassa oli mukana 37 kaupunkia.

Kansallinen elinvoimaluku on laskenut – Kuopiossa nousua 2,3 %

Elinvoimaluku on laskenut vuodesta 2019 keskimäärin neljä prosenttia. Koronaepidemia lienee suurin syy laskuun, koska se on vaikuttanut erityisesti kahvila- ja ravintolapalvelujen kysyntään. Pitempiaikaisena syynä keskustojen elinvoiman laskuun ovat mm. kaupan rakennemuutos ja verkkoasioinnin kasvu. Myös kauppatarjonta keskustojen ulkopuolella on vähentänyt keskusta-asiointia. Etätyön lisääntyminen ja kansainvälisten matkailijoiden väheneminen on heijastunut keskustoihin. Tyhjiä liiketiloja on nyt julkaistun selvityksen mukaan hieman enemmän kuin kolme vuotta sitten eli keskimäärin 11,5 %.

Kuopio pärjäsi hyvin vertailussa ja siksi aineiston julkistamispaikaksi valittiinkin Kuopio. Kuopiossa elinvoimaluku nousi 2,3 % vuodesta 2021, johtuen lauantaina avoinna olevien liikkeiden määrän kasvun ja tyhjien liiketilojen määrän vähenemisen yhteisvaikutuksesta. Ravintoloiden määrä Kuopion keskustassa väheni neljällä yksiköllä – tämä poikkeaa ennen koronaa vaikuttaneesta yleisestä kasvusuuntauksesta.  Kuopiossa on tällä hetkellä toista vuotta peräkkäin kymmenestä suurimmasta laskennassa mukava olevasta kaupunkikeskustasta vähiten tyhjää liiketilaa suhteessa liiketilojen kokonaismäärään, eli 7,43 % kaikista liiketiloista (ka. 12 %).

Kuopion keskustan vahvuutena on tiivis ydinkeskusta, joka yhdistää asumisen ja palvelut. Kuopion keskusta tunnetaan torista, jossa on myös kaupallisen keskustan keskipiste. Vartin keskusta -mallista puhutaan, kun tarkoitetaan n. kilometrin sädettä, jonka kävelee 15 minuutissa. Kuopiossa vartin keskusta tarkoittaa torilta katsottuna halkaisijaltaan 2 km mittaista kehää Valkeisenlammelta satamaan ja Kuopio-hallilta Kuopionlahdelle.

Jäntevä kaupunki hidastaa ilmastonmuutosta

Kaupunkikeskustojen asukasmäärä on kasvanut yli 100 000 asukkaan kaupungeissa 12 %, ja Kuopio on tässä kehityksessä hyvin mukana. Kuopiossa vartin keskustan asukasmäärä oli vuonna 2020 17 400 asukasta. Vartin keskustan asukasmäärä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana 2000 asukkaalla (+13 %). Kuopion keskustan vahvuutena on myös viihtyisyys sekä kattavat julkiset ja kaupalliset palvelut. Kaupunkia ympäröivät järvenrannat yhdistyvät vihervyöhykkeinä kaupungin puistoihin. Vartin keskustoissa asuu keskimäärin 6 690 as/km2 (yli 100 000 asukkaan kaupungit v. 2020).

”Tästä näkökulmasta tavoitteeksi voisi asettaa 8 000 as/km2 Kuopion ydinkeskustassa. Kaupungin rakentuessa jäntevästi arkietäisyydet lyhenevät, joukkoliikenne toimii ja sähköavusteinen liikkuminen vahvistuu. Viisaat kaupungit tiivistyvät lisä-, täydennys- ja korotusrakentamisella vähentääkseen liikkumisetäisyyksiä”, visioi Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas.

Investoinnit keskustaan tukevat kaupungin kestävyyttä ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Asiakasvirtojen vahvistajia ovat esimerkiksi isot ruokakaupat, persoonalliset kivijalkaliikkeet, vetovoimaiset ketjuliikkeet, elämykselliset ravintolat ja kahvilat sekä muut monipuoliset arjen ja vapaa-ajan palvelut, kuten oppilaitokset, uudenlaiset kirjastot, vetovoimaiset taidemuseot, tapahtumapuistot ja suuret monitoimiareenat lähellä keskustan keskipistettä.

Kuopiossa on juuri valmistumassa uusi Taidelukio Lumit, joka muodostaa Musiikkikeskuksessa toimivien oppilaitosten kanssa keskustan taidekampuksen. Pääkirjaston ja Kuopion museon yhteenliittymä, Kantti, yhdistää kaksi merkittävää kulttuurilaitosta lähes miljoonan vuosittaisen kävijän kortteliksi. Vuonna 2014 uudistettu kaupunginteatteri on myös monipuolinen tapahtuma-areena, joka tuo elävyyttä kaupunkikeskustaan. Keskustaan on helppo saapua uudistuneen asemanseudun ja joukkoliikenteen avulla sekä yksityisautoilla suoraan torin alle.

Kaupungin kymmenen viimeisen vuoden aikana tekemät investoinnit ovat tuottaneet tulosta. Lisäksi merkittävä ja pitkäjänteinen yhteistoiminta virkamiesten, päättäjien sekä yritysten ja yhdistysten kanssa on todettu toimivaksi. Kuopion keskustankehittämisyhdistys on hoitanut toritoimintaa ja tuonut joustavuutta kehittämishankkeisiin.

”Menestynyt kaupunkikeskusta on monen tekijän summa, johon vaikuttaa keskeisesti yksityisen ja julkisen sektorin toiminnan tehokkuus sekä yhteistyö keskeisten kaupunkikehityksestä vastaavien kiinteistönomistajien, sijoittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken”, tiivistää Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tilla Martikainen.

Lisätietoja:

  • Kaupunkikeskustojen elinvoimatulokset 2022, valtakunnallinen ALLin elinvoimalaskenta
    TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy, Martti Wilhelms p. 050 538 4334
  • Kuopion keskustan ALLin elinvoimalaskenta
    Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry, Tilla Martikainen p.  050 360 8973
  • Kuopion kehitysnäkymät
    Kuopion kaupunki, Pekka Vähäkangas p. 044 718 2792
  • Elinvoimalaskennan tulokset on kerätty tilastoliitteeseen, joka löytyy osoitteesta: www.allincityapp.com

Tilaa uutiskirje