Business Kuopio

 
 

Mietteitä kevätjuhlan aikaan

6.6.2017

Tänä keväänä perheessäni juhlittiin lakkiaisia. Juhlajärjestelyjen lomassa olen kovasti miettinyt myös omia vuosikymmenien takaisia lakkiaisia sekä sitä, miten elämä on polveillut ja johdatellut tähän päivään. Omien lakkiaisteni aikaan olin ihan yhtä pihalla tulevaisuudesta kuin useimmat nuoret tuntuvat olevan tänäkin päivänä. Ei ollut tietoa, eikä hirveästi ohjaustakaan, tulevaisuuden ammatteihin ja koulutuksiin. Kiinnostuksen kohteetkin taisivat olla ihan muualla kuin opiskelussa.

Maailma oli kuitenkin sillä mallilla, että töitä oli tarjolla, työmarkkinoilla oli työntekijän markkinat. Helsinkiin siis oppimaan elämää ja tekemään työtä, ja odottamaan oivallusta siitä mikä minusta tulisi isona. Muistan että työvoimatoimisto jopa osallistui muuttokustannuksiin tai maksoi junalipun Helsinkiin. Kouluttauduin siellä ensimmäisen kerran työn ohessa ammattiin – sen jälkeen olen oikeastaan koko elämäni opiskellut jotain, usein töiden ohella. Takataskuun on kertynyt useampia ammatteja.

Se, että olisi ansainnut leipänsä yrittäjänä, ei silloin käynyt mielessä lainkaan. Enkä muista, että kukaan olisi millään tavalla tuonut yrittäjyyttä esiin uravaihtoehtona. Yrittäjien arvostus on noussut huimasti noista ajoista, samoin kuin yrittäjähalukkuus. Tutkimuksen (Kansan arvot 2015) mukaan 15–24 vuotiaista jopa 44 % on kiinnostunut perustamaan yrityksen, ja ikäluokassa 25–34 kiinnostus on vielä prosenttia korkeammalla. 21 % korkeakouluopiskelijoista pitää yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä uravaihtoehtona ja 26 % ammattiin opiskelevista haluaisi toimia yrittäjänä. Huikeita lukuja!

Työelämä on vahvassa muutoksessa ja teknologia kehittyy vauhdilla, josta ei passaa jäädä jälkeen. Samalla muuttuvat myös arvot ja työn merkitys. Yrittäjän mahdollisuus (vaikka joskus nimellinenkin) määrittää itse omaa elämäänsä ja sen aikatauluja, on uusien arvojen mukainen. Kukaan ei halunne tehdä työtä jolla ei koe olevan mitään muuta merkitystä kuin ”saada leipä pöytään”. Syntyy uusia toimialoja ja palveluja, joita emme voi tällä hetkellä uskoa todeksi. Yrittäjyyden tukijoukkojen on syytä olla hereillä, ettei torpata ideoita, joilla maailma lopulta pelastetaan.

No joo,  minustakin tuli sitten lopulta yrittäjä. Melko tasan tarkkaan 11 vuotta sitten pistin pillit pussiin siinä vaiheessa kun S-ryhmä osti Spar-liiketoiminnan. Silloin paras tukiverkko oli Yrittäjien paikallisyhdistyksen hallituksen väki, joka viime minuuteilla tuli porukalla toivottamaan minulle onnea tulevaan ja laulamaan ystävän laulun. En unohda sitä ikinä. Sitä tukea tarjotaan tänäkin päivänä 25 paikallisyhdistyksessä ympäri Savoa. Kannattaa tulla mukaan.

Kirsi Sisso-Litmanen

Kuopion Yrittäjien toiminnanjohtaja

Kirjoitus julkaistu Savon Sanomat Yritäpä Ite -blogissa 5.6.2017

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn