fbpx

Business Kuopio

 

TEMatiikkaa blogi: Kymmenen pointtia yritystuista

4.5.2020

Petri Peltonen – Virkamiespohdintaa viime aikoina paljon puhuttaneesta teemasta:

1. Normaalioloissa yritystukien tehtävä ei ole estää konkursseja. Yritystukien tehtävänä on kannustaa yritystä toimiin, jotka hyödyttävät sekä yrityksen omaa kehitystä että laajemmin yhteiskuntaa. Tuet kannustavat työllistämään, investoimaan, kehittämään uusia tuotteita ja palveluita.

2. Olemme poikkeusoloissa. Koronakriisi on iskenyt koko yrityskenttään ennennäkemättömällä tavalla. Emme tiedä miten pitkään kriisi jatkuu, mutta on selvää, että ainakaan nopeaa paluuta entiseen ei ole. Luultavasti monille edessä on uusi normaali, mitä se sitten onkaan.

3. Koko yhteiskunnan intressissä on auttaa yrityksiä selviämään kriisin yli. Yksityiset yritykset työllistävät, hankkivat vientituloja maailmalta ja luovat arvoa kansantalouteen. On välttämätöntä, että niin valtio, kunnat, pankit, vuokranantajat kuin työeläkeyhtiöt tekevät voitavansa ahdinkoon joutuneiden yritysten auttamiseksi.

4. Maaliskuussa kriisin alkuvaiheessa TEM otti käyttöön kahden raiteen toimintamallin: I) Finnveran takaukset yritysten käyttöpääomaluotoille ja tämän rinnalla II) Business Finlandin ja ELY-keskusten avustusmuotoinen rahoitus. Myös työeläkejärjestelmän joustot olivat tuolloin esillä, mutta ne suljettiin pois.

5. Finnveran 80-90% valtiontakauksilla tuetaan pankkien myöntämiä luottoja, joilla sillataan yritysten alentunutta kassavirtaa. Samaan tähdätään myös verottajan kautta, kun alv-takaisinlainaus saadaan kohta käyttöön.

6. Business Finlandin ja ELYjen projektirahoituksella tuetaan yritysten mahdollisuuksia vastata äkilliseen koronamuutokseen esimerkiksi etsimällä uusia asiakkuuksia, rakentamalla digitaalisia jakelukanavia tai satsaamalla tuotteiden jakeluun kumppaniyritysten kanssa. Projektirahoitus myös tukee yritysten sopeutumista kriisin jälkeiseen uuteen normaaliin.  Muutoksen kohtaamiseen sisältyy myös uuden kasvun siemen.

7. Business Finlandin koronamuutosrahoitus on herättänyt paljon polemiikkia. Media on antanut ymmärtää, että BF on epäonnistunut tehtävässään. Tuntuu että kohdan 4 kahden raiteen mallia ei ole ymmärretty, kun BF:ia on vaadittu tukemaan vain kassakriisiä lähestyviä yrityksiä. Mutta jotta myös projektirahoitus venyisi nykyistä paremmin kiinteiden kulujen kattamiseen, BF:n ja ELYjen tukitasoja venytetään näiden osalta EU:n sallimaan maksimiin.

8. Business Finlandin koronatukea saaneet yritykset raportoivat rahoituksen suunnitelman mukaisesta käytöstä. BF tarkastaa ja valvoo projektit. Suunnitelmasta poikkeaminen johtaa tukirahoituksen perimiseen takasin, hakuprosessissa harhauttaminen oikeustoimiin.

9. Koronakriisin pitkittyessä konkurssiaalto on vakava uhka. Uhattuna on yrityksiä, työpaikkoja, kansantalouden tuotantorakenteita. Konkurssiaallon estämiseksi tarvitaan nopeaa ja laajaa suoraa tukea suurelle yritysjoukolle. Tähän ELYjen tai BF:n hankepohjainen malli sopii huonosti: se on harkinnanvarainen ja tiukan lakisääteinen ja näistä syistä hidas.

10. Laajan konkurssiaallon estämisen päätelmät ja luultavasti myös keinot tulisi löytää makrotalouden lähtökohdista. Poikkeuksellisissa olosuhteissa tarvitaan poikkeuksellisia toimia. Voisiko verottaja olla se toimivin kanava jakaa rahaa, jolla laajamittaisen konkurssiaallon uhkaa helpotetaan tai ainakin siirretään?

Petri Peltonen, alivaltiosihteeri, TEM

Alkuperäinen blogi julkaistu TEMin sivuilla 27.4.2020: tem.fi/blogi/-/blogs/kymmenen-pointtia-yritystuista. TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan ministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Tilaa uutiskirje