fbpx

Business Kuopio

 

Kuopio Living Lab kehittämässä alueen elinkeinoelämää

18.10.2021

Kuopion alueen innovaatiotoiminta kaipaa uudistusta

Kuopion kaupunki, alueen oppilaitokset ja Kuopion yliopistollinen sairaala tarvitsevat yhteisen sähköisen innovaatioalustan, joka mahdollistaa aloitteiden, innovaatioiden sekä kehittämistä vaativien kohteiden laajamittaisen keräämisen, kehittämisen ja hallinnoinnin.

– On tärkeää, että toiminnassa ovat mukana myös alueen innovaatioekosysteemit, rahoittajat ja yritykset. Tavoitteena on, että kaikki kumppanit tuottavat sisältöä ja osallistuvat innovaatioiden jatkojalostukseen aktiivisesti. Näin tutkijat, keksijät ja yritykset saavat tietoa kehittämiskohteista ja sovellusten potentiaaliset käyttäjät, vaikkapa kliinikot, pääsevät testaamaan uusimpia innovaatioita ja voivat antaa palautetta jatkokehittämisen tueksi, sanoo KYS:n tutkimus- ja innovaatiojohtaja Juha Töyräs.

Tehokkaampaa ideoiden keruuta

Töyrään mukaan uudistuksen tarkoituksena on mahdollistaa ideoiden, ongelmien ja aloitteiden tehokas kerääminen. On tärkeää, että prosessi on helppo ja kynnys ilmoittaa ideasta tai ongelmasta on matala.

– Tämä varmistaisi sen, että ideoita ei hukattaisi ja kaikki hyvät ideat voitaisiin poimia jatkojalostukseen, ja että yrityksillä olisi mahdollisuus pyytää tukea innovaatioalustan parissa työskenteleviltä monialaisilta työryhmiltä. Tällaisen toimintatavan myötä keksintöilmoitusten määrän toivotaan vähintäänkin kymmenkertaistuvan.

Uusi toimintatapa avaisi Töyrään mukaan uuden, innostavan näkymän siitä, että innovaatioilla on paikka, mihin ne menevät ja että polku ideasta tuotteeksi tai jopa yritykseksi on selkeä ja realistinen.

– Nykyinen toimintamalli ei mielestäni tue ideoiden syntyä ja niiden jalostamista eteenpäin. Tästä kertoo tällä hetkellä potentiaaliin verrattuna vaatimaton keksintöilmoitusten määrä.
Keksinnön kaupallistaminen ja siihen pohjautuvan yrityksen perustaminen on haastavaa ja vaatii riskirahoitusta. Yksi mahdollisuus tämän haasteen ratkaisemiseksi on perustaa yhteisomisteinen yritys, jonka kautta kaikki alueen keksinnöt ja niihin liittyvät immateriaalioikeudet kulkevat.

– Mielestäni tämä on keskeistä onnistuneen teknologian siirron kannalta. Tämän tyyppisestä järjestelmästä löytyy maailmalta upeita menestystarinoita, jotka ovat johtaneet merkittävään kaupalliseen menestykseen sekä innovaatio- ja yritystoiminnan kasvuun.

Nyt tarvitaan konkreettisia tekoja

Savonia-ammattikorkeakoulun yrityspalvelujohtaja Kaija Sääski näkee Töyrään tavoin lähitulevaisuudessa tarpeen innovaatiotoiminnan kokonaisvaltaiselle uudistamiselle, joka tulee koskemaan paitsi alueen innovaatiokulttuuria myös organisaatioiden henkilöstöjohtamisen käytäntöjä. Hänen mukaansa innovaatiotoiminnan ytimessä ovat aidot ja oikea-aikaiset kohtaamiset sekä tahto tehdä yhdessä ja auttaa innovaation tekijää eteenpäin.

– Uudistus vaatii resursseja, mutta pidemmällä aikavälillä katsottuna se lisää työtyytyväisyyttä, koska ideat menevät eteenpäin. Työntekijät voivat siten vaikuttaa itse omaan työhönsä. Monesti uudistukset myös tehostavat palvelua tai tuotantoa, mikä puolestaan vapauttaa lisäresurssia uuden tekemiseen, Sääski sanoo.

Hänen mukaansa henkilöstö on voimavara -ajatus jää helposti kliseeksi, jos samaan aikaan konkreettiset teot jäävät tekemättä.

– Tarvitsemme käytännön toimia ja kehittämisohjelmia, joilla ihmisiä saadaan mukaan. Se vaatii koulutusta ja kokeiluja ensin pienemmällä porukalla ja vähitellen uudistustyö voi laajeta läpi koko organisaation.

Sääsken mukaan Savonian tahtotila yhdessä kehittämiselle on vahva ja halu saada yritykset mukaan vielä vahvempi.
– Meillä oli pitkälle suunniteltu hanke tähän liittyen, joka pysähtyi koronan myötä. Nyt olisi mielestäni oikea hetki kaivaa hankesuunnitelma naftaliinista ja jatkaa suunnittelua eteenpäin.

Kuopio Living Lab ideoiden edistäjänä

Kuopion kaupungilla on ollut puolestaan jo puolitoista vuotta käytössään kaupunginjohtajan aloitteesta syntynyt IdeaPulputtamo, avoin Teams-ryhmä matalan kynnyksen apuna innovaatiotoiminnan kehittämiseen.  Ryhmässä jokainen työntekijä on saanut tuoda omia ideoitaan esiin ja ne on ohjattu suoraan asiaa edistäville asiantuntijoille.

– Koska ideoita on tullut paljon ja niiden hallinta  on tästä syystä ollut hankalaa, Kuopio kaupunki on ottamassa lähitulevaisuudessa käyttöönsä uuden helppokäyttöisen yhteiskehittämisen työkalun. Kuopio Living Lab- hankkeen projektikoordinaattori Tarja Niskanen sanoo.

Lisäapua innovaatiotoiminnan kehittämiseen on tuonut parin vuoden ajan Kuopio Living Lab –yhteiskehittämisen palvelu, jossa yrityksille tarjottavien testauspalveluiden lisäksi kerätään kehittämisideoita kaupungin henkilökunnalta. Kehittämistarpeita voidaan antaa myös yritysten ratkottavaksi, mikä parhaimmillaan voi johtaa uuden palvelun tai tuotteen kaupallistamiseen.

– Mielestäni Kuopion alueen eri toimijoiden yhteinen innovaatioprosessi olisi tärkeä edistysaskel. Tärkeää on ylläpitää kulttuuria, jossa uudistuksiin uskotaan ja on vahva tahtotila lähteä edistämään asioita yhdessä eteenpäin.

Kuopio Living Lab -hankkeen rahoittajina toimivat Euroopan aluekehitysrahasto, Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki ja Kuopion yliopistollinen sairaala.

Teksti: Maiju Korhonen

Tilaa uutiskirje