fbpx

Business Kuopio

 

Uusi Bauhaus

6.11.2020

Mitä jos? Mistä puhutaan, kun puhutaan tulevaisuudesta? Nyt meillä eurooppalaisilla ainakin on laajasti hyväksytty näkemys tulevaisuustyöstä: ”Ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat perustavanlaatuinen uhka Euroopalle ja koko maailmalle. EU tarvitsee uuden kasvustrategian, jonka avulla siitä tulee moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous.” Näin selkeästi määrittelee tulevaisuustyön tavoitteet Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal. Eikä se ole edes dystopia, vaan tavoiteltavan tulevaisuuden luomista, johon päästään, kun ilmasto- ja ympäristöhaasteet käännetään kaikissa toimintapolitiikoissa mahdollisuuksiksi ja pidetään huolta siitä, että muutos toteutetaan kaikkien kannalta oikeudenmukaisesti eikä kukaan syrjäydy.

Anti-festivaalissa kuva yleisöstä lavan suuntaan. Violetti-pinkki sävytteinen tunnelmakuva valoineen.

ANTI – Contemporary Art Festival voisi olla yksi Uusi Bauhaus -ajan kohtaamispaikka

Mutta nyt tarvitaan luovaa ajattelua ajatella toisin, jotta kykenemme siirtymään puhtaaseen kiertotalouteen, ennallistamaan biologista monimuotoisuutta ja vähentämään saastumista. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von Der Leyen linjasi taannoin EU:n tulevaisuutta ja lanseerasi uuden Bauhausin, jonka tavoitteena on ristiinkytkeä tiede, teknologia, talous, taide ja kulttuuri johtamaan systeemistä muutosta ilmaston ja ympäristön vuoksi. Tämä oli taitava taktinen veto, jolla pyritään luomaan vahva sosiaalinen hyväksyntä kulttuurisen kestävyyden ajattelulle, joka on edellytys jättimäisen vihreän kehityksen ohjelman toimeenpanolle. Kyse on lähes yhtä kunnianhimoisesta ohjelmasta kuin itse EU:n luominen oli.

Uusi Bauhaus nostaa kukoistukseen aikoinaan vallankumouksellisen liikkeen. Modernin arkkitehtuurin ja muotoilun vallankumous sai alkunsa saksalaisessa Weimarin kaupungissa vuonna 1919. Tuolloin saksalainen arkkitehti Walter Gropius perusti taidekoulun, jolle hän antoi nimeksi Staatliches Bauhaus Weimar. Nyt EU innostaa meitä samassa hengessä toimintaan, jonka avulla kehitetään kohtaamispaikka, keskustelufoorumi, kokeilulaboratorio ja kiihdyttämö, joka kokoaa yhteen mm. arkkitehdit, insinöörit, tutkijat, opiskelijat, taiteilijat, muotoilijat ja kansalaiset. Tavoitteena on edistää poikkitieteellistä otetta ja yhdistää EU:n vihreän kehityksen ohjelma, kestävä kehitys, osallisuus ja estetiikka sekä muotoilu.

Mitä Uusi Bauhaus voisi tarkoittaa ruohonjuuritasolla Pohjois-Savossa? Sehän on selvä, että tarvitsemme ajattelun muutosta ja luovuutta oman tulevaisuutemme kuvitteluun ja kuvittelun muuttamiseksi toiminnaksi. Ennustaminen, tulevaisuuden ennakointi suurissa murroskohdissa on erityisen tärkeää ja vaikeaa. Ja nyt olemme tuollaisessa murroskohdassa kun aluekehitys kohtaa ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen musertavan paineen. Olemme tottuneet luomaan alueellisia kehittämiskärkiä tuttujen ja turvallisten oletettujen osaamisten varaan. Olisiko aika ajatella toisin? Voisiko luovasta osaamisesta ja luovasta taloudesta olla muutoksen ajuriksi?

Entä jos ottaisimme YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals – Agenda 2030) aluekehityksen lähtökohdaksi? Näin loisimme kestävää kehitystä kokonaisvaltaisesti siten, että taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen kestävyys muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Uusi Bauhaus -ajattelu aluekehityksessä voisi innostaa ja osallistaa ihmisiä uudella tavalla tarttumaan oman elinympäristönsä tulevaisuustyöhön sekä vahvistaa uskoa lähidemokratiaan ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Ilmastonmuutos ja ekokatastrofi koskettavat kaikkia ja siksi haemme uusi merkityksiä elämälle. Tässä luova osaaminen ja luova talous voivat olla näitä uusia merkityksiä tuottava tapa ajatella ja toimia.

Alkuun pääsemme helposti, meillähän on jo olemassa olevia Uuden Bauhausin hengen mukaisia kohtaamispaikkoja ja foorumeita aluekehitykselle. Esimerkiksi viime viikolla Kuopiossa järjestetty ANTI – Contemporary Art Festival tavoitti poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta noin 5000 hengen yleisön. Festivaalia seurattiin aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa: festivaaliviikon aikana noin 90 000 ihmistä ympäri maailmaa seurasi tapahtumia, kuvia ja videoita verkossa.

Osana kulttuuripääkaupunkiunelmaa Saimaa-ilmiö, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Europe Direct kutsuvat tulevaisuuden luomisesta kiinnostuneet mukaan työpajoihin, joiden tavoitteena on syventyä Saimaa-ilmiön tulevaisuuskertomuksen eri ulottuvuuksiin tärkeänä osana yhteistä eurooppalaista tarinaa. Työpajassa käytetään Sitran kehitteillä olevaa Tulevaisuustaajuus-menetelmää, joka ohjaa matkalle kohti yhteiskuntaa, jonka perusta on maapallon kantokyvyn rajoissa. Matkalle tarvitaan iso joukko uudistajia – ihmisiä ja yhteisöjä, meitä kaikkia. Odottelun sijaan tarvitaan tekoja ja tekijöitä. Tulevaisuuteen vaikuttaminen on taito, jota voi kehittää. Ilmoittaudu mukaan Saimaa ilmiön verkkosivuilla. 

Jyri Wuorisalo

Savonian ammattikorkeakoulu

TKI-asiantuntija, liiketalous (human security ja ilmastoturvallisuus)

Tilaa uutiskirje