fbpx

Business Kuopio

 

Kestävää elintarviketuotantoa – puhdasta ruokaa omasta maasta 

2.5.2022

Syömämme ruoan terveysvaikutusten lisäksi keskustelussa ovat enenevissä määrin elintarviketuotannon kestävyys, sen vaikutukset ilmastoon ja luonnonvaroihin. Kestävyys pitää sisällään koko tuotantoketjun maatiloilta jalostukseen ja jakelusta kuluttajien lautasille. Kuopio on Suomen suurin maidon- ja naudanlihantuottaja. Kuopiossa tuotettiin viime vuonna 73 miljoonaa litraa maitoa ja 3,4 miljoonaa kiloa naudanlihaa. Maitotuotteet ovat sekä huoltovarmuutta että vientituotteita. Miten tuotantoketju toimii sekä ympäristöystävällisesti että kannattavasti? 

Green field and blue sky in countryside, Finland

Nurmi menestyy Suomessa

Pohjois-Savo kuuluu niin sanottuun maitovyö-alueeseen, jossa on eniten lypsykarjataloutta Suomessa. Pohjoisissa olosuhteissa maidontuotanto perustuu nurmen viljelyyn. Nurmesta, joka koostuu esimerkiksi apilasta, timoteistä ja nurminatasta, valmistetaan lypsylehmien tärkein ravinto eli säilörehu.

Meillä on optimaaliset kasvuolosuhteet nurmelle, joka kasvaa niin sateisina kuin helteisinä kesinä. Viljelijät hoitavat nurmea, sillä mitä paremmin se kasvaa, sitä enemmän se sitoo hiiltä. Nautakarjatalous on yksi niistä ratkaisuista, joilla ruoantuotannon ympäristökuormitusta voidaan pienentää.

Maaningalla Luonnonvarakeskuksen koetilalla Halolassa tutkitaan maidontuotannon ilmastovaikutuksia; esimerkiksi sitä, mikä nurmilajike menestyy parhaiten Pohjois-Savossa. Kun käytännönläheistä tutkimusta tehdään samanlaisissa olosuhteissa kuin maatiloilla, ovat tulokset luotettavia ja tuottajien käytettävissä.

– Nurmi on erittäin tehokas viljelykasvi, koska se monivuotisena sitoo paljon hiiltä maaperään. Nurmi tuottaa kahdesta kolmeen satoa kasvukaudessa, sanoo ryhmäpäällikkö ja tutkija Mikko Järvinen Luonnonvarakeskuksen Kuopion Maaningan koetilalta.

Osaamisella kohti hiilineutraaliutta

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn mukaan maailman kasvihuonekaasupäästöistä 2,7 % on peräisin maidontuotannosta. Maailmanlaajuisesti maidon hiilijalanjälki on FAOn mukaan noin 2,2 kg.

– Tilat ovat tehneet hiiliviljelmälaskelmia. Maitolitran hiilijalanjälki on saatu tippumaan yhteen kiloon, kertoo Osuuskunta Maitosuomen toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen.

Valion tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Nollapäästöihin päästään esimerkiksi seuraavilla toimilla maatiloilla: viljellään hiiltä sitovaa nurmea, ruokitaan karjaa suunnitelmallisesti, vähennetään turvepohjaisten peltojen käyttöä, vähennetään huuhtoumia peltojen suojavyöhykkeillä ja tuotetaan uusiutuvaa energiaa.

Lehmien ruokintaa tasapainottamalla voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä. Esimerkiksi ohran korvaaminen kauralla, eli kasviöljyjen lisääminen lehmien rehustukseen, vähentää kasvihuonepäästöjä.

Myös laidunmaan ennallistaminen vähentää hiilidioksidipäästöjä. Lohirannan tilalla, joka sijaitsee Riistavedellä nuori karja laiduntaa kesäisin perinnebiotoopilla, joka palauttaa luonnon monimuotoisuutta.

– Perinnebiotooppilaidun ennallistaa vanhaa lehtomaista laidunalaa. Esimerkiksi metsämansikka kasvaa maastossa, jota hiehojemme sorkat muokkaavat, kertoo Lohirannan isäntä Juuso Voutilainen.

Kiertotalous, jossa maatilat tuottavat oman energian tilan tuottamista materiaalivirroista on ihanteellinen ratkaisu. Biokaasulaitokset, jotka tuottavat niin kaasua kuin sähköäkin, turvaavat energian saatavuuden ja laskevat kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Kuopion kaupungin yritysasiamies Jari Kososen mukaan biokaasulaitokset kiinnostavat maatalousyrittäjiä. Toistaiseksi laitoksia on valtion tuesta huolimatta vielä vähän. Kohonneiden tuotanto- ja investointikustannusten johdosta maatiloilla ei tällä hetkellä pystytä mittaviin investointeihin.

Suomalainen maito on kysytty vientituote

Vaikka integroitu ketju tuotannosta jalostukseen on Maitosuomen vahvuus, kaiken lähtökohta on korkealaatuinen maito. Maidon kaikki vaiheet pystytään jäljittämään ja tuottajat tunnetaan, koska osuuskunnan omistajia ovat tuottajat itse.

Lohirannan tilalla robotti lypsää lehmiä navetassa vuorokauden ympäri. Lehmät menevät lypsettäviksi silloin, kun itse haluavat. Kesäisin ne kulkevat vapaasti robottinavetan läheisyydessä olevalle laitumelle. Tilalla seurataan eläinten hyvinvointia teknologian avulla, sillä lypsämisen ohessa robotti mittaa muun muassa maidon lämpötilaa.

– Maidon lämpötila kertoo, onko lehmällä kuumetta. Mittaamalla maidon johtavuutta robotti analysoi johtavuuden perusteella tulehduksen infektoiman neljänneksen. Neljänneksestä otetaan näyte, joka analysoidaan laboratoriossa. Tämän jälkeen eläinlääkäri voi määrätä täsmälääkityksen sairaalle lehmälle, Voutilainen kertoo.

Valion Lapinlahden tehtaat valmistavat vuosikymmenten kokemuksella juustoja ja maitojauheita. Niitä viedään kotimaahan sekä ulkomaille. Etenkin kehittyville markkinoille viedään paljon erilaisia maitojauheita. Vaikka maidon kulutus on laskenut Suomessa, on se globaalisti kasvanut.

Kotimainen ruoka kuuluu huoltovarmuuteen

– Nautakarjatalouden tulevaisuuden ratkaisevat huoltovarmuus, ilmastoasiat sekä liiketoiminnan kannattavuus, sanoo maaseutujohtaja Juha Nykänen Sydän-Savon maaseutupalvelusta.

Suomalaiset maatilat takaavat puhtaan ruoan saatavuuden. Huoltovarmuuden näkökulmasta – kansallisessa mittakaavassa – suomalaisen ruoan tuotannolle on selvä tarve.

Hiilen sidonta nurmen viljelyllä ja kiertotalous vähentävät ympäristökuormaa. Investoinnit omavaraiseen energiaan, kuten aurinkopaneeleihin tai biokaasulaitokseen, parantavat huoltovarmuutta ja ovat ilmastotekoja.

Maatalousyrittäjyys on pitkäjänteistä liiketoimintaa, jonka pitää myös olla kannattavaa. Tarkastelujaksot maataloudessa ovat vähintään kymmenen vuoden pituisia, joten muutokset eivät tapahdu hetkessä.

Suomalaisen alkutuotannon valtit

Maataloudessa oli Kuopion seudulla noin 1400 työpaikkaa vuonna 2020. Yhden työpaikan kerrannaisvaikutus on kolme työpaikkaa muilla toimialoilla.

Maatalousyrittäjien pitää saada toimeentulonsa liiketoiminnastaan. Alkutuotannon jatkuvuuden turvaaminen on entistä tärkeämpää nyt, kun tuotantopanosten kustannukset ovat nousseet ja yrittäjät ovat ahtaalla.

Monet viljakasvit eivät menesty Pohjolassa vaihtelevien säiden vuoksi. Suomen suhteellinen paras ruoantuotannon kilpailukyky on nurmen viljelyyn perustuvassa nautakarjassa.

– Valttikorttimme maailmanlaajuisesti ovat puhtaus, jäljitettävyys ja osaaminen. Meillä lehmiä lääkitään vain tarpeeseen. Meillä on tietotaitoa, jolla onnistumme tuottamaan joka kasvukausi sadon, vaikka aikaa on vain muutama kuukausi, summaa Järvinen.


Lisätietoa: www.luke.fi/projektit/hiilimaito/

Kuvat (lehmät/hiehot): Järvenranta Kirsi, Luke

Tilaa uutiskirje